Terve, ja kiitos kaloista

Auckland pidentää ikää

Aucklandissa oli lämmintä ja aurinkoista, kun haahuilimme pitkin katuja. Lounaalla söimme sticky toffee puddingit; erilaista kuin Skotlannissa, mutta hyvää.

Kaupungissa oli meneillään komediafestivaalit ja onnistuimme saamaan peruutusliput loppuunmyytyyn koomikko Rhys Darbyn esitykseen. Hän on tuttu sarjasta Flight of the Conchords (se manageri). Melkein tunnemme hänet, sillä tapasimme hänen naapurinsa Dunedinissa. Parin tunnin nauramisen jälkeen ikä piteni ja poskia kolotti. Tiesittekö, että Uudessa-Seelannissa ainoat ammattivaihtoehdot ovat rugbypelaaja, Lord of the Rings tai farmari. Ja oletteko ajatelleet miten kohtalokasta on jos ryntää nurkan takaa kättelemään kaveria käsi valmiiksi ojennettuna, eikä kaveri olekaan siinä? Siinä sitä sitten menee käsi ojossa pitkin katua. Kättely, joka ei löydä kohdettaan voi olla hankala taltutettava. Se, miksi kukaan hyökkäisi kättelemään nurkan takaa, onkin oma tarinansa. Kävimme myös pikkuklubilla katsomassa muutaman paikallisen nuorukaisen stand up-setit.

Se parhaiten nauraa, joka reissun lopuksi nauraa.

Aamulla alkaa kotimatka: Auckland-Hongkong-Lontoo-Helsinki.

Lento Aucklandiin

Eteläsaari jää taa. Lento kotiin lähtee Aucklandista. Ehdimme viettää siellä yhden yön. Muuta emme pohjoissaaresta nää, vaikka alkuperäisen matkasuunnitelman mukaan olisimme käyneet katsomassa mm. Rotoruan geysirit.

Kiwi

Queenstownissa on Kiwi Birdlife Park, jossa lintuja hoidetaan ja autetaan takaisin luontoon. Pystyimme tarkkailemaa kiwi-lintuja, noita yöllisiä lentokyvyttömiä hiippailijoita. Niiden tarhassa oli pimiöolosuhteet ja ne luulivat, että on yö. Ne juoksentelivat ympäriinsä ruokaa etsien ja riiustaen. Yksi niistä kaivoi kuoppaa niin innolla, että taisi olla pakoaikeissa. Tapasimme myös hirmulisko tuataran.

Lounaaksi söimme Eichardtin kehutun Seafood chowderin. Kermainen äyriäiskeitto oli eriomaista, mutta kuten Aki totesi, ei äidin kalakeiton voittanutta!

Päiväretkellä

Kävimme historiallisessa Arrowtownin pikkukylässä ja maistelemassa viinejä Gibbston Valley-viinitilalla.

Näimme myös rotkon, josta benjihypyt ovat alkaneet, ehkä mekin sitten ensi kerralla...

Sormusten Herran jäljillä

Ajelimme Queenstownin lähiseuduilla. Glenorchyssä on kuvattu Taru sormusten herrasta trilogiaa. Olisimme tarvinneet maastoauton päästäksemme perille asti, mutta kaikki maisemat ovat näyttäneet tarinoiden lokaatioilta jo muutenkin.

Queenstown gourmet

Queenstownia koskevat vinkit joita saimme, koskivat lähinnä ruokaa. Kaupunki on aika iso Uuden-Seelannin mittapuussa. Ravintoloita ja turistimyymälöitä on riittämiin. Kaupunki on extreme-lajien mekka. Benji-hyppy on saanut täällä alkunsa. Jostain syystä emme nyt lähteneet liitovarjoilemaan tai jet boat-ajelulle. Pyöräilykin on ilmeisesti liian extremeä.

Kylmässä illassa harhailtuamme löysimme vahingossa Botswana butchery-ravintolan, jota oli suositeltu. Hienosta ravintolasta saa erinomaista hitaasti kypsytettyä lammasta. Paikallinen pinot noir kruunasi aterian.

Vuonolta Queenstowniin

Suuntasimme kohti Queenstownia. Matkalla teimme kävelyn Gunn-järvelle sammalmetsän läpi. Kaikki puut ja kivet olivat sammalten peitossa. Jotain maahisia siellä lymyili.

Joimme raikasta vuoripuron vettä.

Ihailimme Lake Wakatipua ajaessamme sen rantoja myötäilevää mutkaista tietä. Salaman muotoisen järven mutkassa sijaitsee Queenstown.

Vuonoristeily jatkuu

Vuonoristeilyllä

Sumuiset vuoret

Ajoimme Milford Soundiin osittain ihan pilvessä ja välillä pilvien yläpuolella. Dramaattiset maisemat paljastuivat meille vain osittain hämyverhon takaa. Perille saavuimme pimeän tullen. Kylässä on vain yksi majapaikka ja baari sekä vuono, jonka näemme vasta aamun valjettua.

Dunedin-Milford Sound

Kävimme katsomassa maailman jyrkintä katua Baldwin Streettiä, ennen kuin suuntasimme kohti länsirannikon vuonoja.

Päivä alkoi pilvisenä ja jatkui aurinkoisena.

Kissamaista vieraanvaraisuutta

Wanaka

Wanaka-järveltä jäi vielä näkemättä "duck on the pond on the rock on the lake on an island on the lake on an island in the sea". Jotain pitää jättää ensi kertaan ;)

Näkymiä Otago Peninsulalta

Kissa nimeltä Jimmy

Nautimme Larnach linnan tallissa englantilaisen aamiaisen ja tutustuimme linnaan ja puutarhaan. Kaikki kuului hintaan. Ihan kuin kaikki, jopa bensa, olisi itärannikolla halvempaa.

Teinme kävelyretken Lovers Leapille ja söimme lounaaksi illallisen jämät. Linnan "yhden hengen" antipasti-lautanen oli hiukan liioiteltu.

Loppupäivän tutustuimme Dunedidin keskustaan. Ostimme lämmikkeeksi opossuminkarvahanskat ja uusi-seelantilaista single malt viskiä.

Majapaikkaamme Hulmes court B&B:iä isännöi kaksi kissaa. Jimmy, jonka tapasimme, on erittäin rapsutettava.

Larnach Castle

Pingviinien luota päästyämme oli pilkkopimeää. Halusimme yöpyä Uuden-Seelannin ainoalla linnalla. Onhan Dunedin tunnettu etelän Edinburghina. Ajoimme pimeässä mutkittelevaa vuoristotietä. Linnan portti oli jo kiinni, mutta onneksi porttipuhelimeen vastattiin ja saimne huoneen tallimajoituksesta. Olimme siellä ainoat ja saimme vielä huonepalvelusta edullisesti illallisen ja pullollisen uusseelantilaista kuohuviiniä.

Olin kyllä varma että vanhassa tallissa kummittelee.,,

Pingviini nimeltä Jim

Olimme varanneet pingviinikierroksen Penguin placesta. Saavuttuamme Dunediniin ajoimme vauhdilla Otagon niemimaalle. Tie kiemurteli aivan rantaviivaa pitkin.

Yksityinen maanomistaja farmari on pyhittänyt rantansa harvinaisille yellow eyed pingviineille. Rannoille on rakennettu piiloja joista pingviinejä voi tarkkailla. Kierrosten tuotot menevät pingviinien suojeluun.

Olimme ainoat, joten saimme yksityiskierroksen. Odotimme pingviinejä takaisin kalastusretkeltään. Ne olivat väsyneitä pitkän uinnin jälkeen ja tallustivat pareittain lepäämään. Tapasimme mm. Jimin, joka esitti meille reviirihuutonsa.

Näimme myös karvahylkeitä (Fur Seals).

Stonefruit country

Ajelimme pienen reitin Wanaka-järvellä ja ostimme Wanakasta hieman lämmintä villavaatetta. Uudessa-Seelannissa riittää lampaita ja merinovillaa. Aamu oli sumuinen, mutta aurinko alkoi paistaa ajaessamme kohti itärannikkoa. Ajoimme Otago-alueen halki, joka on viini- ja kivellisten hedelmien aluetta. Ostimme matkalta rasiallisen ihania persikoita.